keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kokkausretki

Säätiedotus lupasi tiistaille aurinkoista päivää. Ennuste näytti pitävän paikkaansa, joten toteutin suunnitelman, joka oli itänyt mielessä jo jonkun aikaa. Tein kokkausretken paikalle, joka on kesälämpimillä täynnä pieniä uimareita. Ei siis mikään kaksinen paikka, uimamonttu vaan, mutta sen reunamalle on rakennettu kiva tulistelupaikka, johon aurinko paistaisi varmasti. Niinkuin paistoikin. Eikä arkipäivän aamusta ollut muita ulkoilijoita, joten sain tehdä kokkauskokeilujani rauhassa. Mikäs oli kokatessa, keli antoi parastaan ja ympärillä rauhallinen metsikkö. 



Pääruoaksi valmistin homejuustolla täytettyjä herkkusieniä, jotka vielä kääräisin pekonilla. Osa niistä paistui pannulla, osa foliokäärössä hiilloksella. Pekoniherkkusienikääröjen kanssa samalla pannulla paistui valkosipulimarinoituja tofusiivuja. Tofun kanssa on vielä harjoittelua. Omatekoinen marinadi kyllä onnistui, mutta paistaminen ei käynyt niin joutuisasti, kuin olisi tarvinnut. Jouduinkin siirtämään kesken kaiken eväät pienempään kattilaan, jotta sain ruuat lähemmäksi liekkiä. Tässä kohtaa kävi mielessä, että kunpa olisikin ollut nuotiopannu, sillä paistaminen olisi varmasti ollut joutuisampaa.


Niin vain eväät kuitenkin valmistuivat ja pääsin syömään. Herkkusienet olivat todella maukkaita, vaikkakin hiilloksella foliossa paistuneet olivat ihan omaa luokkaansa. Pisteet siis menevät tällä kertaa foliokääröpaistamiselle.

Jälkiruuaksi oli foliokäärössä paistunut omena, johon lorautin soijavaniljakastiketta kuorrutteeksi. Nams, ihan taivaallisen hyvää. 

Syönnin jälkeen kävin kuvaamassa jäälle asennettua härpäkettä. Minä kyllä tiedän, mikä tämä on, mutta osaatkos sinä kertoa?

maanantai 8. helmikuuta 2016

Hetken aikaa oli hiihtokelit

Viime viikon lopulla innostuin vihdoin lähtemään ladulle. Oikeastaan se tuntui jo velvollisuudelta, sillä latu-uralle pääsen suoraan kotiovelta. En ole kahteen vuoteen hiihdellyt, vaikka latukaipuu on jossain määrin ollut. Komeassa auringonpaisteisessa kelissä ja pikkupakkasessa olikin tosi kiva hiihdellä. 2 kertaa ehdin ladulla käydä, sillä viikonloppu päättyi vesisateeseen ja senhän tietää, mihin kuntoon ladut siitä menevät. Noh, vielä en lannistu. Ehkäpä sääennustukset pitävät paikkaansa ja saataisiin loppuviikolle lisää lunta pakkasen kera. 



Yhtälailla kun rakastan Lapin tunturimaisemia, rakastan myös näitä aukeita peltolakeuksia - ainakin silloin, kun tuo peltoaukea antaa parastaan. Tasaista riittää silmänkantamattomiin. Nämä näyt ikuistin latureitiltä.