lauantai 26. maaliskuuta 2016

Hankikävelyllä

Pohjois-Pohjanmaan laajojen peltoaukioiden keskellä asuvana olen monet kerrat miettinyt, onko täällä oikeasti mitään nähtävää ja kuvattavaa, kun ei tuossa maisemassa itsessään ole juuri mitään? Jokin aika sitten Oulua kohti ajellessa sain idean. Maantien molemmin puolin peltoa riittää silminkantamattomiin ja sitä maisemaa hallitsee vielä monin paikoin vanhat ladot. Osa ladoista alkaa olla jo elämänsä ehtoopuolella. Miksi en valokuvaisi niitä? Ladot ovat muutenkin kiehtoneet minua jo pitkään. Joten tuumasta toimeen. Ahkerana kuntoilijana minulla on käytössä liikuntapäiväkirja, jota pyrin säntillisesti noudattamaan. Tiistai on merkitty lepopäiväksi. Se sopii kuitenkin hyvin leppoisaan ulkoiluun kameran kanssa. Ensimmäisen kuvauskävelyn toteutuin viime tiistaina. Pakkasta oli ollut yöllä liki -20 ja kun yöpakkasia oli jo ollut pitemmän aikaa, niin oli hyvä hankikanto. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja mikä täällä harvinaista, tuulta ei tuntunut oikeastaan lainkaan. Pitkin peltoteitä ja ojien laitoja sitten kävelin. Oli mahdollisesti viimeinen mahdollisuus tälle keväälle päästä hankikävelylle. Kuvauskohteen lato on jo parhaat päivänsä nähnyt. Monta tarinaa sillä olisi varmasti kerrottavana. 











Aurinkoisimmilla paikoilla lumet olivat päässeet jo melkein kokonaan sulamaan. Vielä kuitenkin pääsi ojien laidoilla kävelemään kovalla hangella. 




Kuvattavia latoja vielä riittää. Ehkäpä saan niistä kivan kuvakokoelman tänne blogiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Tarkistan kuitenkin kaikki kommentit ennen julkaisua.